Mistä tulkkauspalveluiden ongelmissa on kyse ja millaisia oikeussuojakeinoja niihin on käytettävissä?
Alla esittelemme erilaisia tilanteita ja keinoja, joilla niistä voi valittaa.
Tilanne 1: Kela on toimittanut tulkkauspalvelun käyttäjälle hänen tilaamansa tulkin, mutta tulkki kieltäytyy tulkkaamasta esimerkiksi tallennetta vedoten Kelan ohjeistukseen.
Jos tulkki syrjii tulkkauspalvelun käyttäjää tavalla, jossa voi olla kysymys yhdenvertaisuuslain kieltämästä vammaisen syrjinnästä (tapahtumien tarkemman kuvauksen mukaan kyseessä voi olla joko välitön syrjintä tai kohtuullisten mukautusten epääminen), tehokkain tulkkauspalvelun käyttäjän käytössä oleva oikeussuojakeino on syrjinnän jatkamisen ja uusimisen kieltämistä koskevan hakemuksen tekeminen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalle. Lautakunta, joka valvoo yhdenvertaisuuslain syrjintäkieltojen noudattamista, on ainoa toimielin, jolla on mahdollisuus kieltää oikeudellisesti velvoittavalla tavalla syrjinnäksi katsottava toiminta
Vaikka tulkin toiminta liittyy Kelan antamaan ohjeeseen tai käskyyn, tulkki ei voi kuitenkaan oikeuttaa omaa syrjivää toimintaansa Kelan antamalla ohjeella tai käskyllä, sillä yhdenvertaisuuslain mukaan ohjeen tai käskyn syrjiä toista antaminen on itsessään syrjintää. Syrjivän ohjeen tai käskyn saaneella ei ole oikeutta noudattaa saamaansa ohjetta tai käskyä.
Tulkin ja Kelan toimintaan kohdistuvan syrjinnän kieltämistä koskevan hakemuksen voi tehdä vain konkreetissa tilanteessa syrjinnän uhriksi joutunut tulkkauspalvelun käyttäjä sen jälkeen, kun syrjintäteko on tapahtunut. Uhri voi pyytää lautakunnalta myös suositusta siitä, millaisella rahasummalla syrjintään syyllistyneen tulkin ja Kelan tulisi hyvittää syrjintäteko.
Lisätietoja hakemuksen jättämisestä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalle:
https://www.yvtltk.fi/fi/index/hakemuksentekeminen.html#
Yhdenvertaisuuslaissa on rajattu työelämään liittyvät kysymykset yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan toimivallan ulkopuolelle. Tällä hetkellä on siis epäselvää, missä määrin lautakunta voi puuttua sellaisiin syrjintätilanteisiin, jotka liittyvät yksinomaan työelämätulkkaukseen. Näistä ja muistakin syrjintätilanteista voi kuitenkin kannella yhdenvertaisuusvaltuutetulle. Koska yhdenvertaisuusvaltuutetulla ei ole käytössään yhtä vahvoja työkaluja syrjintään puuttumiseen kuin yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalla, selvissä syrjintätilanteissa on syytä jättää aina hakemus syrjinnän kieltämisestä lautakunnalle, jos kysymys ei ole työelämätulkkauksesta. Sen sijaan työelämätulkkaukseen liittyvissä syrjintätilanteissa on tehokkainta kannella yhdenvertaisuusvaltuutetulle.
Lomake yhdenvertaisuusvaltuutetun kanteluun:
https://yhdenvertaisuusvaltuutettu.fi/yhteydenottolomakkeet
HUOM! Yhdenvertaisuusvaltuutetulle voi kannella myös muihin henkilöihin kuin itseen liittyvissä tilanteissa. Se on oikeussuojakeinona toimiva myös sellaisissa tilanteissa, joissa syrjitty tulkkauspalvelun käyttäjä ei halua jättää hakemusta syrjinnän kieltämisestä lautakunnalle. Kantelu yhdenvertaisuusvaltuutetetulle tarjoaa näin esimerkiksi myös muille kuin tulkkauspalvelun asiakkaille mahdollisuuden tuoda esiin tulkkauspalvelun toimintaan liittyvää syrjintää.
Tilanne 2: Kela kieltäytyy esimerkiksi tallenteen tulkkausta koskevan tulkkaustilauksen toteuttamisesta vedoten siihen, ettei sen tulkinnan mukaan tallenteiden tulkkaaminen sisälly tulkkauspalvelulain mukaisiin tulkkauspalveluihin.
Kela on ryhtynyt edellyttämään, että tulkkaustilanteessa on oltava “kolmas osapuoli” ja siihen on liityttävä vuorovaikutusta. Kela on perustellut tätä sillä, että tulkkauspalvelun käyttö vuorovaikutustilanteissa mainitaan tulkkauspalvelulain tulkintaa ohjaavassa hallituksen esityksessä (HE 220/2009, s. 27). Kela sivuuttaa kuitenkin sen, että hallituksen esityksessä mainitaan viestintävälineiden välittämän tiedon tulkkaaminen ja tuodaan selvästi esiin se, että tulkkaus voi tapahtua kirjallisesta tekstistä viittomakielelle viitaten soveltamiskäytäntöön, joka syntyi ennen tulkkauspalveluiden siirtoa Kelan tehtäväksi (HE 220/2009, s. 28). Sen mitä vuonna 2009 on hallituksen esityksessä todettu tulkkauspalvelun ulottumisesta tuon ajan viestintävälineiden sisältöihin, pitäisi tänä päivänä ulottua tämän päivän viestintävälineisiin, joita ovat esimerkiksi televisio, radio, elokuva sekä internet moninaisine sisältöineen (podcastit, videot, tallenteet).
Tehokkain tulkkauspalvelun käyttäjän käytössä oleva oikeussuojakeino on tässä tilanteessa tulkkauspalvelupäätöstä koskeva muutoksenhaku. Tulkkauspalvelun käyttäjän pitää pyytää Kelalta kirjallinen päätös, jossa Kela rajaa hänen pyytämänsä tulkkauspalvelun kuten esimerkiksi tallennetulkkauksen tulkkauspalveluiden ulkopuolelle. Päätöksen voi hakea muutosta 30 päivän kuluessa päätöksen antamisesta sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnalta. Muutoksenhakulautakunnan päätökseen voi hakea muutosta vielä vakuutusoikeudelta, joka ratkaisee lopullisesti kysymyksen siitä, kuuluuko esimerkiksi tallenteiden tulkkaaminen Kelan järjestämisvastuulla oleviin tulkkauspalveluihin.
Lisätietoja päätöksestä valittamisesta:
https://www.kela.fi/paatoksesta-valittaminen
Tilanne 3: Tulkkauspalveluiden toiminnassa ja laadussa on erilaisia puutteita.
StopKela 2.0 -sivuston asiakastarinoissa kerrotaan monenlaisista tulkkauspalveluiden toimintaan ja laatuun liittyvistä puutteista kuten esimerkiksi siitä, etteivät Kelan välittämät tulkit ole olleet taitotasoltaan tulkkaustilanteeseen riittäviä. Tällaisissa tilanteissa, joissa kysymys ei ole suoranaisesta syrjinnästä (vrt. tilanne 1) tai tulkkauspalveluiden sisältöön vaikuttavasta tulkkauspalvelulain tulkintaa koskevasta erimielisyydestä (vrt. tilanne 2), tulkkauspalveluiden käyttäjä voi kannella Kelalle itselleen tai laillisuusvalvojille. Koska Kelalle itselleen kanteleminen on osoittautunut tulkkauspalveluihin liittyvissä kysymyksissä tehottomaksi, kantelu kannattaa osoittaa laillisuusvalvojille kuten eduskunnan oikeusasiamiehelle.
Lisätietoja kantelusta Kelalle:
https://www.kela.fi/hallintokantelu
Lisätietoja kantelusta oikeusasiamiehelle:
https://www.oikeusasiamies.fi/kantelu-oikeusasiamiehelle
Tilanne 4: Tulkkauspalvelulaki ei turvaa riittävästi tulkkauspalveluiden asiakkaiden oikeuksia.
Monet tulkkauspalveluihin liittyvät ongelmat palautuvat siihen, ettei tulkkauspalvelulaki turvaa riittävästi tulkkauspalveluiden asiakkaiden oikeuksia. Esimerkiksi tulkkauspalvelulakia säädettäessä työelämätulkkauksesta ei luotu samanlaista erityistä palvelukokonaisuutta kuin opiskeluun liittyvästä tulkkauspalvelusta. Tulkkauspalvelulain säännösten kehittäminen edellyttää lain uudistamistarpeen nostamista poliittiselle agendalle tai lain muuttamista koskevan aloitteen viemistä eduskuntaan 50 000 ihmisen allekirjoittamalla kansalaisaloitteella.
Lisätietoja kansalaisaloitteesta:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi