Tulkkauspalvelua käytetään kaikilla elämän aloilla opiskelusta työhön, perhetapahtumissa häistä hautajaisiin, asioinnissa ja terveydenhoidossa. Tulkkauspalvelun avulla opiskellaan niin peruskoulussa kuin yliopistossakin, suoritetaan autokouluja ja ensiapukursseja sekä käydään hammaslääkärissä tai autokaupoilla.
Tulkkauspalvelun käyttäjät ovat hyvin heterogeeninen joukko. He koostuvat kuulovammaisista, kuulonäkövammaisista ja puhevammaisista. StopKela 2.0 -kampanjan takana vaikuttaa joukko viittomakielisiä kuuroja.
Tulkki välittää kommunikaatiota. Hän ei siis ole avustaja. Kun kohtaat tulkin ja tulkkauspalvelun kuulo- tai puhevammaisen käyttäjän, keskustele tulkkauspalvelun käyttäjän kanssa, älä tulkin kanssa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että voit puhua suoraan henkilölle: ”Hei Tiina, voitko ojentaa maitopurkin?”. Sinun ei tarvitse puhua tulkille tähän tapaan: ”Sano hänelle että antaa maitopurkin.”
Jos olet epävarma siitä, miten tilanteessa tulee toimia ja mitä tulkatussa kommunikaatiossa tulee huomioida, kysy tulkkauspalvelun käyttäjältä.
Tulkkauspalvelu on sitä varten, että kuuro, huonokuuloinen ja puhevammainen henkilö voisivat osallistua yhteiskuntaan, käydä töissä, opiskella ja harrastaa kuten kaikki muutkin. Jos ajattelet, että tulkkauspalvelu ei jossain tilanteessa ole tarpeen, ajattele asiaa uudelleen sellaisen ihmisen näkökulmasta, joka ei kuule eikä ilmaise itseään puheella. Todella suuri osa meitä ympäröivästä maailmasta perustuu äänelliselle kommunikaatiolle ja sille oletukselle, että kaikki pystyvät kuulemaan ja puhumaan. Yksinomaan Suomessa on yli 300 000 kuulovammaista, jotka tarvitsevat kuulon apuvälineitä, vaikka kommunikoivatkin puheella. Täysin kuuroja on muutama tuhat ja valtaosa heistä käyttää viittomakieltä.
Kuulovammaiset
Kuulovammaisuus on kattokäsite, joka sisältää kuurot, huonokuuloiset ja sisäkorvaistutteen käyttäjät (SI-käyttäjät). Kuurot eivät saa selvää puheesta, kun taas huonokuuloiset voivat tarvita tukea kuulemiseen esimerkiksi huulioluvun tai kuulokojeiden avulla. SI-käyttäjät ovat kuulovammaisia, joille on leikattu sisäkorvaistute. Kuulon apuvälineet, kuten kuulokojeet ja sisäkorvaistutteet, eivät palauta kuuloa täysin samalla tavalla kuin silmälasit parantavat näköä. Niiden käyttö edellyttää pitkäaikaista kuntoutusta ja harjoittelua äänten ja äänteiden tunnistamiseksi, ja kuulo ei yleensä ole koskaan yhtä hyvä kuin kuulevilla.
Kuulovammaiset valitsevat kommunikointitapansa yksilöllisesti. Jotkut suosivat viittomakieltä saavutettavuuden vuoksi, kun taas toiset luottavat puheeseen. Kirjoitetun kielen oppiminen voi olla haastavampaa kuulovammaisille, ja heidän kielitaitonsa vaihtelee suuresti.
Historiallisesti kuurojen koulutuksessa on korostettu puhekeskeistä lähestymistapaa (oralismi), jossa viittomakieltä on aliarvioitu ja kuuroille on opetettu puhetta. Tämä lähestymistapa ei ole toiminut, ja osa kuuroista on jäänyt vaille riittävää kielitaitoa ja yleissivistystä. Viittomakieli on noussut tärkeäksi kommunikaatiotavaksi monille kuuroille.
On tärkeää ymmärtää, että kuurot eivät voi oppia kuulemaan, mutta kuulevat voivat oppia viittomaan.
Tietoa kuulovammoista: https://www.kuuloliitto.fi/kuulovammat/
Tietoa oralismin historiasta: http://www.kuurojenmuseo.fi/?p=1552&lang=fi
Kuurosokeat
Kuurosokean kaksoisaistivamma vaikuttaa kokonaisvaltaisesti arjessa selviytymiseen. Kuulonäkövamma voi olla etenevä tai pysyvä. Tämä vaatii sopeutumista esimerkiksi tiedonsaannissa, liikkumisessa, kommunikoinnissa ja osallistumisessa.
Pohjoismaisen kuurosokeuden määritelmän mukaan kuurosokeus määritellään toiminnallisuuden kautta. Tämä tarkoittaa, ettei kuurosokea ole välttämättä täysin kuuro ja sokea. Hän voi siis nähdä ja kuulla edelleen jonkin verran.
Yleisimpiä kuurosokeuden aiheuttajia ovat Usherin ja CHARGE-oireyhtymät, jotka ovat perinnöllisiä. Kuulonäkövamma voi johtua myös ikääntymisestä ja muista diagnooseista. Kuurosokeat jaetaan vammautumisen perusteella seuraavasti: syntymästään tai varhaislapsuudesta kuurosokeisiin tai myöhemmin kuurosokeutuneisiin.
Apuvälineet parantavat osaltaan elämänlaatua. Kuljetus- ja tulkkauspalvelut auttavat yhteiskuntaan osallistumisessa. Tarpeeseen voivat tulla myös liikkumistaidon ohjaus ja erilaisten kommunikaatiomenetelmien läpikäynti. Kunkin kuurosokean elämäntilanne on kuitenkin yksilöllinen.
(Lähde: Suomen Kuurosokeat)
Tietoa kuurosokeudesta: https://kuurosokeat.fi/kuurosokeus/