Tulkkauspalvelun asiakkaiden joukosta on kuulunut useita viestejä, joiden mukaan Kela ei enää suostu välittämään tulkkeja podcastien kuunteluun. Vielä joulukuussa 2023 podcast-tulkkaukset olivat aivan tavallisia. Helmikuussa 2024 eräs asiakas tilasi kirjoitustulkit podcastin kuunteluun, mutta Kela perui jo välitetyt tulkit muutama tunti ennen tilauksen alkua ja ilmoitti asiakkaalle, ettei podcastien tulkkaaminen kuulu Kelan järjestämään tulkkauspalveluun.
Eräs asiakas tilasi tulkkauksen podcastiin, joka liittyi asiakkaan työhön ja ammatilliseen kehittymiseen. Kela kielsi asiakkaalta tulkin. Asiakas ilmoitti kuuntelevansa podcastia kollegan kanssa. Tällöin Kela ilmoitti, että tulkki saa tulkata vain asiakkaan ja hänen kollegansa välistä keskustelua, mutta podcastin tulkkaaminen samassa tilanteessa oli kiellettyä.
Mikä tässä on ongelma: Podcastit ovat osa modernia tiedonvälitystä ja ammatilliset podcastit kehittävät sekä syventävät ammattitaitoa. Monissa podcasteissa ei edelleenkään ole tekstitystä, eikä podcasteihin saa tulkkausta minkään muun lain perusteella. Kieltämällä podcastien tulkkauksen Kela kieltää kuulovammaisilta asiakkailta mahdollisuuden tiedonsaantiin ja ammatilliseen kehittymiseen. Sen lisäksi että käytäntö on mielivaltainen, se on myös eriarvoistava ja syrjivä: kuulevat ja vammattomat henkilöt pääsevät käsiksi tietoon, joka jää kuulovammaisen ja muiden tulkkauspalvelun käyttäjäryhmien ulottumattomiin. Podcastien tulkkauskielto myös rikkoo hallintolaissa määriteltyä luottamuksensuojaperiaatetta. Kela on aiemmin välittänyt tulkkeja podcast-tilauksiin ja päättänyt nyt yksipuolisesti, perustelematta ja asiakkaita kuulematta kieltää nämä tulkkaukset. Luottamuksensuojaperiaatteen mukaan asiakkaalla on oikeus olettaa, että viranomainen tekee jatkossakin asiakkaalle edullisia päätöksiä.
Kelan selitys asialle: Tulkkauspalvelulain mukaan tulkkausta välitetään vain vuorovaikutustilanteisiin. Podcastissa ei ole kolmatta osapuolta, eikä näin ollen myöskään vuorovaikutusta.
Mikä Kelan selityksessä on väärin: Tulkkauspalvelulaissa ei ole sanaakaan vuorovaikutuksesta tai kolmannesta osapuolesta. Sen sijaan lain tarkoitus on edistää vammaisen henkilön yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Lisäksi Kela välittää edelleen tulkkausta tilanteisiin, joissa ei ole vuorovaikutusta tai ”kolmatta osapuolta”. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi televisiotulkkaukset, webinaaritulkkaukset, joissa ei ole kommentointimahdollisuutta, YouTube-, TikTok-, Instagram- jne. videoiden tulkkaukset sekä kuurosokeille välitettävät lehdenlukutulkkaukset, joissa tulkki viittoo kuulonäkövammaiselle asiakkaalle sanomalehtien uutissisältöjä. Sille, että podcastit on rajattu pois palvelusta mutta kaikki edellä mainitut ovat sallittuja, ei ole mitään järkevää selitystä. Kieltämällä podcast-tulkkaukset – vaikka tilanteessa olisi kuuleva ”kolmas osapuoli” läsnä ja näin ollen myös mahdollisuus vuorovaikutukseen – Kela syrjii tulkkauspalvelun asiakasta.
Mitä lainkohtia tässä olisi pitänyt soveltaa:
Tulkkauspalvelulaki 133/2010
1§
3 § Lain toissijaisuus: Tämän lain mukaista tulkkauspalvelua järjestetään, jos vammainen henkilö ei saa riittävää ja hänelle sopivaa tulkkausta muun lain nojalla.
4 § Tässä laissa tarkoitetaan: 1) tulkkauksella viittomakielellä tai jollakin kommunikaatiota selventävällä menetelmällä tapahtuvaa viestin välittämistä; viestin välittäminen voi tapahtua kahden kielen välisenä taikka kielen sisäisenä, kun käytetään jotakin kommunikaatiota täydentävää tai selventävää menetelmää
5 § Tulkkauspalvelun edellytykset: Oikeus tulkkauspalveluun on henkilöllä, jolla on kuulonäkövamma, kuulovamma tai puhevamma ja joka vammansa vuoksi tarvitsee tulkkausta työssä käymiseen, opiskeluun, asiointiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen, harrastamiseen tai virkistykseen.
6 § Tulkauspalvelun määrä: (…) Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, opiskeluun liittyvänä tulkkauspalvelua on järjestettävä siinä laajuudessa kuin henkilö sitä välttämättä tarvitsee selviytyäkseen perusopetuksen jälkeisistä opinnoista, jotka: 1) johtavat tutkintoon tai ammattiin; 2) edistävät ammatilliseen opiskeluun pääsemistä tai työllistymistä; taikka 3) tukevat työelämässä pysymistä tai etenemistä.
5 § Viranomaisen velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta: Viranomaisen on arvioitava, miten sen toiminta vaikuttaa eri väestöryhmiin ja miten yhdenvertaisuus muutoin toteutuu sen toiminnassa, ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi. Edistämistoimenpiteiden on oltava viranomaisen toimintaympäristö, voimavarat ja muut olosuhteet huomioon ottaen tehokkaita, tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhtaisia.
8 § Syrjinnän kielto: Ketään ei saa syrjiä (…) kielen, (…) vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjintä on kielletty riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen.
Välittömän ja välillisen syrjinnän lisäksi tässä laissa tarkoitettua syrjintää on häirintä, kohtuullisten mukautusten epääminen sekä ohje tai käsky syrjiä.
10 § Välitön syrjintä: Syrjintä on välitöntä, jos jotakuta kohdellaan henkilöön liittyvän syyn perusteella epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta on kohdeltu, kohdellaan tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa.
16 § Sivistykselliset oikeudet: Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä.
18 § Oikeus työhön ja elinkeinovapaus
Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla.
Julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Oikeudesta työllistävään koulutukseen säädetään lailla.