“Kela ei suostunut vaihtamaan tulkkia sopivampaan tulkkiin aineiston keruuseen (eli tieteelliseen), huolimatta siitä, että sopiva tulkki oli vapaana. Tulkilla tietojen perusteella ei ilmeisesti ole kokemusta sokeiden kanssa eikä akateemisesta maailmasta. Lisäksi hänellä on ollut tulkkaustöitä vain 6 vuotta. Peruutin tilauksen.”
Kuulovammainen tutkija 1
“Olin keräämässä tutkimusaineistoa eräässä isommassa kaksikielisessä tapahtumassa, jossa oli paljon kuulovammaisia osallistujia ja myös reilu joukko Kela:n tulkkeja paikalla. Sovin etukäteen tapahtuman järjestäjätahojen kanssa, että voin tulla paikan päälle haastattelemaan osallistujia. Tapahtuman järjestäjä oli tilannut tulkkauksen tapahtuman kaikille osallistujille. Järjestäjän mukaan Kela:n tulkkauspalvelu oli käytettävissä myös haastattelutilanteisiin, koska kaikki kuulovammaiset osallistujat eivät osanneet sujuvammin viittomakieltä. Suurin osa tulkeista kieltäytyi toimimasta tulkkeina tutkimushaastatteluissa, vaikka kuulovammaiset haastateltavat tarvitsivat tulkkausta ymmärtääkseen viittomakielisiä kysymyksiäni ja osallistuakseen osin viittomakieliseen ryhmäkeskusteluun. Löytyi onneksi yksi järkevä ja ammattitaitoinen tulkki, joka toimi tulkkina muutamassa ryhmä- ja yksilöhaastattelussa.”
Kuulovammainen tutkija 2
Mikä tässä on ongelma:
Kuulovammaisten tutkijoiden ja tutkimukseen osallistujien yhdenvertaisuus ei toteudu, kun Kela ei pysty aina välittämään tilaukseen sopivia tulkkeja. Tutkijat eivät voi aina luottaa tulkkien ammattitaitoon ja Kelan tulkkauspalvelun toimivuuteen. Tulkkien taidot eivät riitä kaikkiin tilanteisiin, koska Kelan palvelussa ei ole systemaattista ja objektiivista kieli- ja tulkkaustaidon arviointia. Tutkimushaastatteluissa tulkin heikommat tulkkaustaidot voivat tulla näkyvämmin esille, ja näin ollen tulkeille on usein helpompaa kieltäytyä heille maksettavasta työstä. Tilaajat eivät voi itse valita itselleen ja työhönsä sopivaa tulkkia. Tulkkauspalvelun jäykät rakenteet ja epäluotettava laatu haittaavat tieteellistä työtä ja uuden tiedon kertymistä tutkittavasta kohderyhmästä.
Kelan selitys asialle:
Tulkit välitetään Kelan kilpailutusjärjestyksessä. Tulkin AMK-koulutus ja työkokemusvuodet takaavat tulkkauksen laadun.
Mikä Kelan selityksessä on väärin:
Työkokemusvuodet ja koulutus eivät kerro mitään tulkin todellisesta kieli- ja tulkkaustaidosta. Kieli- ja tulkkaustaidolle tarvitaan erilliset mittarit. On oleellisen tärkeää, että tulkit tulkkaavat sujuvasti ja pääosin virheettömästi myös viittomakielestä suomeksi. Tutkimustyöhön ja tapahtumiin, joissa on runsaasti kuulovammaisia ja viittomakieltä käyttäviä osallistujia ja ammattilaisia, tulee välittää vain osaavimmat tulkit.
Mitä lainkohtia tässä olisi pitänyt soveltaa:
5 §: Oikeus tulkkauspalveluun on henkilöllä, jolla on kuulonäkövamma, kuulovamma tai puhevamma ja joka vammansa vuoksi tarvitsee tulkkausta työssä käymiseen, opiskeluun, asiointiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen, harrastamiseen tai virkistykseen.
Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista 133/2010
1 § Tämän lain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön mahdollisuuksia toimia yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä.
10 § Kansaneläkelaitoksen tulee järjestää tulkkauspalvelu kokonaistaloudellisesti edullisimmin huomioiden samalla asiakkaiden yksilölliset tarpeet. Vaativissa tulkkaustilanteissa palvelu voidaan järjestää siten, että käytettävissä on kaksi tai useampia tulkkeja. Tulkkauspalvelua järjestettäessä on otettava huomioon palvelunkäyttäjän toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet sekä hänen äidinkielensä ja kulttuuritaustansa.
Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014
5 § Viranomaisen velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta: Viranomaisen on arvioitava, miten sen toiminta vaikuttaa eri väestöryhmiin ja miten yhdenvertaisuus muutoin toteutuu sen toiminnassa, ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi. Edistämistoimenpiteiden on oltava viranomaisen toimintaympäristö, voimavarat ja muut olosuhteet huomioon ottaen tehokkaita, tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhtaisia.
15 § Kohtuulliset mukautukset vammaisten ihmisten yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi: Viranomaisen (…) sekä palvelujen tarjoajan on tehtävä asianmukaiset ja kulloisessakin tilanteessa tarvittavat kohtuulliset mukautukset, jotta vammainen henkilö voi yhdenvertaisesti muiden kanssa käyttää viranomaisen palveluita sekä saada koulutusta, työtä (…) ja palveluita samoin kuin suoriutua työtehtävistä ja edetä työuralla.