Kelan vammaisten tulkkauspalvelun kilpailutus on alkanut. Palvelukuvauksessa on kriittisiä epäkohtia, joista Stop Kela 2.0 -liikkeen kampanjatiimissä olimme huolissamme jo ennen kilpailutuksen alkua. Näitä asioita toimme esille myös Kelan valtuutetuille osoitetussa avoimessa kirjeessämme huhtikuussa.
Kirjeen oli allekirjoittanut :
11 väitöskirjatutkijaa
3 tutkijaa ja dosenttia
2 akatemiatutkijaa ja lehtoria
4 tutkijaa ja lehtoria
6 opetusalan ammattilaista ja korkeakoulujen työntekijää
5 eri alojen asiantuntijaa.
Kirjeen 31:n allekirjoittajan nimet ovat Kelan valtuutettujen tiedossa. Kirjeestämme, yhteiskunnallisesti erittäin korkeatasoisesta asiantuntijajoukosta ja monien järjestöjen kannanotosta huolimatta seuraavalla palvelukaudella tulkkausta käyttävät asiakkaat eivät saa enää tulkkausta esimerkiksi tekstittämättömien elokuvien, verkkotallenteiden, kuten podcastien, webinaarien tai vaikka työpaikkojen luentotallenteisiin, kuin vain neuvottelemalla erikseen kohtuullisista mukautuksista. Kaikilla tulkkauspalvelun asiakkailla ei ole resursseja oikeudelliseen neuvotteluun, joka vaikeuttaa ja myös hidastaa kaikkien asiakkaiden lakisääteisen palvelun saamista. Tulkkien kieli- ja tulkkausosaamista ei edelleenkään arvioida muuten kuin työkokemuksen ja koulutuksen perusteella. Tiedämme jo viime kausista ja asiakaspalautteista, että tulkkien ja firmojen itsearviointi ei ole aina ollut riittävää ja todenmukaista. Asiakkaat eivät saa edelleenkään valita tulkkejaan. Tässä oli vain muutama esimerkki tulevasta kaudesta. Kuurojen liitto on vaatinut kilpailutuksen keskeyttämistä (KL uutinen 3.5.2024). Vammaisten ja tulkkauspalvelua käyttävien yhdenvertaisuutta ei voi saavuttaa, jos Kela:n tulkkauspalvelun laatuun ja saatavuuteen ei voida luottaa.
Kuvakaappaus Mikaela & Thomas – keskusteluohjelmasta 27.4.2024
Stop Kela 2.0 kansalaisliikkeen edustaja, kirjailija ja toimittaja Salla Fagerström kävi huhtikuussa keskustelemassa Yle:n Mikaela & Thomas – ohjelmassa Kelan edustajan etuuspäällikö Seija Peltomäen kanssa Kelan tulkkauspalvelusta. Keskustelussa vaihdettiin näkemyksiä erityisesti työelämätulkkauksesta, tallennetulkkauksesta, kuurosokeiden tarvitsemasta kuurojen tulkkien tarjoamasta korkealaatuisesta tulkkaustyöstä ja tulkkauksen laadun valvonnasta. Etuuspäällikkö Seija Peltomäen vastaukset kertovat aika paljon Kelan pintapuolisesta ymmärryksestä koskien työelämätulkkausta, tulkkauspalvelun laatua ja tulkkauspalvelun käyttäjien lakisääteisistä oikeuksista, kuten sananvapaudesta ja oikeudesta tiedonsaantiin. Positiivisena piirteenä M&T- ohjelman keskustelussa oli se tieto, että Kela pyrkii kehittämään työelämätulkkausta. Salla Fagerström toi esille tulkkauspalvelulain avaamisen tarpeen, jotta se vastaisi paremmin käyttäjien tarpeita. Tästä Kelan edustaja Seija Peltomäki oli myös samaa mieltä – tulkkauslaki kaipaa päivitystä ja tarkennusta.
Koko yhteiskunnalle tärkeä tulkkauspalvelu maksaa vuosittain kymmeniä miljoonia euroja. Siitä huolimatta tulkkauspalvelu toimii edelleen organisaatio- kuin käyttäjälähtöisesti, jota todistavat monet menneet ja tulevat oikeudelliset prosessit (ks. Walk of shame).