Lue lisää: Kuuro Monika Hämälä, 26, joutui työskentelemään kahden kuukauden aikana 38:n eri tulkin kanssa – väsyi ja luopui työstään. Yle uutiset 15.3.2023.
Mikä tässä on ongelma: Jotta koulutettu kuuro asiantuntija pystyisi hoitamaan työnsä parhaalla mahdollisella tavalla, hänen on saatava muutaman tulkin rinki työelämätulkkausta varten. Jos tulkki vaihtuu päivittäin, asiakas joutuu selittämään jokaiselle uudelle tulkille työnsä kannalta oleelliset asiat. Se on tavattoman kuormittavaa ja turhauttavaa, ja tulkkien briiffaukseen menevä aika on aina pois työajasta.
Kelan selitys asialle: Asiakkaan haluamat listatulkit ovat monen muunkin asiakkaan toivetulkkeja, eikä tulkkeja voida kiinnittää juuri tälle asiakkaalle yhdenvertaisuuden nimissä.
Mikä Kelan selityksessä on väärin: Jos asiakkaalla on esimerkiksi neljän tulkin pysyvä rinki, ei tämä järjestely ole millään tavalla muilta asiakkailta pois, sillä tulkit voivat olla vuoropäivinä muilla asiakkailla. Lisäksi useilla muilla työelämätulkkauksen käyttäjillä muutaman listatulkin rinki toimii vaivatta. Kela ole estänyt heitä saamasta haluamiaan tulkkeja, vaikka työelämätulkkaukseen toivotut tulkit ovat tyypillisesti tulkkien ammattikunnan pätevimmästä päästä ja siksi yleensä suosittuja asiakkaiden piirissä.
Mitä lainkohtia tässä olisi pitänyt soveltaa:
Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista 133/2010
1 § Tämän lain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön mahdollisuuksia toimia yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä.
5 § Oikeus tulkkauspalveluun on henkilöllä, jolla on kuulonäkövamma, kuulovamma tai puhevamma ja joka vammansa vuoksi tarvitsee tulkkausta työssä käymiseen, opiskeluun, asiointiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen, harrastamiseen tai virkistykseen.
10 § Kansaneläkelaitoksen tulee järjestää tulkkauspalvelu kokonaistaloudellisesti edullisimmin huomioiden samalla asiakkaiden yksilölliset tarpeet. Vaativissa tulkkaustilanteissa palvelu voidaan järjestää siten, että käytettävissä on kaksi tai useampia tulkkeja. Tulkkauspalvelua järjestettäessä on otettava huomioon palvelunkäyttäjän toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet sekä hänen äidinkielensä ja kulttuuritaustansa.
Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014
5 § Viranomaisen velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta: Viranomaisen on arvioitava, miten sen toiminta vaikuttaa eri väestöryhmiin ja miten yhdenvertaisuus muutoin toteutuu sen toiminnassa, ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi. Edistämistoimenpiteiden on oltava viranomaisen toimintaympäristö, voimavarat ja muut olosuhteet huomioon ottaen tehokkaita, tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhtaisia.
15 § Kohtuulliset mukautukset vammaisten ihmisten yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi: Viranomaisen (…) sekä palvelujen tarjoajan on tehtävä asianmukaiset ja kulloisessakin tilanteessa tarvittavat kohtuulliset mukautukset, jotta vammainen henkilö voi yhdenvertaisesti muiden kanssa käyttää viranomaisen palveluita sekä saada koulutusta, työtä (…) ja palveluita samoin kuin suoriutua työtehtävistä ja edetä työuralla.