Korkeasti koulutettuna kuurona olen yli 10-vuotisen urani kautta saanut huomata, että tulkkien taitotasot eri tilauksiin vaihtelevat huomattavasti. Eri kokouksiin ja työelämän tilaisuuksiin on voitu välittää sellaisia tulkkeja, joiden tulkkaustaidot eivät ole aina riittäneet vaativampaan tulkkaukseen. Tästä kärsivät molemmat osapuolet, myös kuulevat kollegat.
Huomaan virheitä esimerkiksi kokousten muistioissa tai muiden kuulevien kollegoiden kommenteissa, joita olen joutunut korjaamaan jälkikäteen. Erityisesti sellaisissa tilauksissa, joissa olen itse ollut aktiivisemmassa roolissa, kuten pitänyt viittomakielisiä puheenvuoroja tai vetänyt jotain tapahtumaa, tulee selvästi useammin viime hetken peruutuksia ja tulkin “estymisiä”.
Harrastuksiin ja muihin helppoihin tilanteisiin sen sijaan on löytynyt tulkkeja vaivattomasti. Tästä on ollut keskustelua muidenkin vaativammissa asiantuntijatehtävissä olevien tulkkauspalvelun käyttäjien kanssa, jotka ovat huomanneet saman ilmiön.
Nimim. Pettynyt akateeminen KELA:n tulkkauspalvelun käyttäjä
Mikä tässä on ongelma: Kelalla ei ole objektiivista tulkkien taitotason arviointia. Tulkit eivät ole tällä kilpailutuskaudella itse voineet valita Kelan heille välittämiä tilauksia. Tulkeille on yleensäkin usein vaikeampaa tulkata viittomakielisestä esityksestä suomen kielelle, koska tulkkikoulutuksessa ja tulkkausalalla vaikuttaa olevan vahva painotus puhutusta kielestä viitotulle kielelle tulkkaamiseen. Asiakkaiden keskuudessa on syntynyt aiheellisia epäilyjä siitä, että tulkit valikoivat tilauksista itselleen helpoimmat työt, ja vaativammat tilaisuudet jäävät herkemmin ilman tulkkausta.
Kun tulkki kiinnitetään tavallisesti vasta tilausta edeltävänä päivänä klo 16 tilaukseen, jää hyvin vähän tai ei lainkaan aikaa saada uutta tulkkia tilalle, jos tulkki itse peruu tai asiakas huomaa, että hänelle välitetty tulkki ei sovikaan tilaukseen. Kelan tulkkivälitys ei ilmoita asiakkaalle tulkin nimeä ennen tätä, ellei asiakas pyydä sitä erikseen.
Kelan selitys asialle: Tulkkien laadun arvioimiseen riittävät koulutus ja ”tulkkaustuotteesta kertynyt työkokemus”.
Mikä Kelan selityksessä on väärin: Työkokemusvuodet ja koulutus eivät kerro mitään tulkin todellisesta kielitaidosta. Kielitaidolle tarvitaan erilliset mittarit. On oleellisen tärkeää, että tulkit tulkkaavat sujuvasti ja pääosin virheettömästi myös viittomakielestä suomeksi.