Arvoisat Kelan valtuutetut,
Lähestymme Teitä Kelan vammaisten tulkkauspalvelun ja siinä jo pitkään esiintyneiden epäkohtien vuoksi. Palvelua säätelee laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta ja se on ollut Kelan järjestämisvastuulla vuodesta 2010 lähtien. Nyt, ilman minkäänlaisia lainsäädäntömuutoksia, Kela on yksipuolisesti kiristänyt palvelun saamisen edellytyksiä huomattavasti. Tämä on aiheuttanut tulkkauspalvelun käyttäjille mittavia ongelmia.
Kelan tulkkauspalvelujen asiakkaat toivat StopKela-kansalaisliikkeessä jo vuonna 2017 esiin palvelussa pitkään jatkuneita ongelmia. Koska tulkkauspalveluiden ongelmat ovat tämän jälkeen syventyneet entisestään, olemme me tulkkauspalvelun käyttäjät ja työelämän osaajat ryhtyneet tuomaan esiin nyt keväällä StopKela 2.0 -kansalaisliikkeessä niitä ongelmia, joita syntyy Kelan tavasta tulkita ja järjestää tulkkauspalvelua. Monet näistä ongelmista on käsitettävissä oikeudenloukkauksiksi, jotka kohdistuvat tulkkauspalveluun oikeutettuihin henkilöihin. Osassa on kysymys jopa ihmisoikeusvelvoitteiden rikkomisesta. Kelan vammaisten tulkkauspalvelun toiminta on räikeässä ristiriidassa Petteri Orpon hallitusohjelman “Vahva ja välittävä Suomi”-vision kanssa.
Kelan toiminta rikkoo tulkkauspalvelulakia, yhdenvertaisuuslakia ja YK:n vammaissopimusta
Kysymys ei ole yksinomaan siitä, että Kelan toiminta rikkoo tulkkauspalvelulakia, joka ei sekään toteuta täysimääräisesti YK:n vammaissopimusta. Kysymys on myös siitä, että Kelan toiminta rikkoo yhdenvertaisuuslain syrjintäkieltoja. On syntynyt Kelan toimintaan liittyviä vakavia syrjintäolettamia, joita yhdenvertaisuuslakia valvovassa yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnassa on käsitelty kymmenittäin (tieto lautakunnan pääsihteeriltä 4.3.2024). Kelan tulkkauspalvelun ongelmia on puitu useita kertoja eri oikeusasteissa, ja palvelusta on tuotu esille useita epäkohtia. Tuomioistuinratkaisut eivät ole kuitenkaan johtaneet oikeudenloukkausten päättymiseen tai muutoksiin Kelan toiminnassa.
Oikeudenloukkaukset ovat kohdistuneet esimerkiksi pieniin lapsiin, jotka ovat ikänsä, kielensä ja kehitysvaiheensa takia erityisen haavoittuvassa asemassa (ks. https://stopkela.org/index.php/2024/03/15/kela-evaa-kuuroilta-lapsilta-oikeuden-tulkkauspalveluun/). Näin ollen loukkauksissa on kyse muun muassa YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen rikkomisesta. Tulkkauspalvelun ongelmat vaikuttavat myös vammaisten ja kielivähemmistöihin kuuluvien täysin työkykyisten ammattilaisten työllisyyteen ja työelämään osallistumisen mahdollisuuksiin. Monet korkeasti koulutetut työikäiset tulkkauspalvelun asiakkaat ovat joutuneet kärsimään toistuvasti palvelun heikosta laadusta, jonka takia he ovat pahimmassa tapauksessa joutuneet irtisanoutumaan työstään toimimattomien tulkkausjärjestelyiden aiheuttaman kuormituksen takia. Tämä on niin inhimillisesti kuin työvoimapoliittisesti erittäin ongelmallista. Tulkkauspalvelun laatuongelmat ovat vaikuttaneet myös yliopistoissa ja käynnissä olevissa tutkimushankkeissa, joita kuurot ja kuulovammaiset tutkijat ovat tehneet.
Tulkkauspalvelulainsäädännön kohtia, niiden tulkintaa ja kuvauksia erilaisista oikeudenloukkauksista voi katsoa kokoamiemme asiakaskertomusten kautta: https://stopkela.org/index.php/asiakkaat-kertovat/.
Kelan uudet linjaukset syventävät oikeudenloukkauksia
Kela on tehnyt nyt, kesken vammaisten tulkkauspalveluiden hankintakauden, uuden linjauksen neuvottelematta asiasta palvelun käyttäjien, sen tuottajien tai etujärjestöjen kanssa. Kelan tulkkauspalvelun verkkosivuilla julkaistiin 18.3.2024 niin sanottu vinkkilista, jossa kerrotaan seuraavaa:
“Emme voi järjestää ääni- tai kuvatallenteiden, kuten podcastien, televisio- ja radio-ohjelmien tai elokuvien, tulkkausta. Teknisen tallenteen ja tulkkauspalvelun asiakkaan välillä ei ole vuorovaikutuksellista tulkkaustilannetta eikä kolmatta osapuolta.“
Käytännössä kysymys on siitä, että Kelan edellytyksestä tulkkaustilanteessa on oltava “kolmas osapuoli” ja tulkkaustilanteeseen on liityttävä vuorovaikutusta. Kela on perustellut tätä sillä, että tulkkauspalvelun käyttö vuorovaikutustilanteissa mainitaan tulkkauspalvelulain tulkintaa ohjaavassa hallituksen esityksessä (HE 220/2009, s. 27). Kela sivuuttaa kuitenkin sen, että hallituksen esityksessä mainitaan viestintävälineiden välittämän tiedon tulkkaaminen ja tuodaan selvästi esiin se, että tulkkaus voi tapahtua kirjallisesta tekstistä viittomakielelle viitaten soveltamiskäytäntöön, joka syntyi ennen tulkkauspalveluiden siirtoa Kelan tehtäväksi (HE 220/2009, s. 28). Sen, mitä vuonna 2009 on todettu tulkkauspalvelun ulottumisesta tuon ajan viestintävälineiden sisältöihin, pitäisi tänä päivänä ulottua tämän päivän viestintävälineisiin, joita ovat esimerkiksi televisio, radio, elokuva ja internet moninaisine sisältöineen (podcastit, videot, tallenteet). Muunlainen tulkinta merkitsisi YK:n vammaissopimuksen ja yhdenvertaisuuslain velvoitteiden rikkomista.
Nyky-yhteiskunnassa, jossa valtaosa tiedonvälityksestä perustuu digitaalisiin alustoihin, ovat Kelan vammaisten tulkkauspalvelun uudet rajoitukset sekä kestämättömiä että vammaisten tulkkauspalvelun asiakkaita syrjiviä. Rajoitukset asettavat muun muassa tulkkauspalvelun viittomakieltä käyttävät asiakkaat eriarvoiseen asemaan muihin kansalaisiin nähden, sillä mikään muu laki ei takaa viittomakielen tulkkausta näihin sisältöihin, ja tulkkauspalvelulain mukaan Kelalla on tällaisissa tilanteissa velvollisuus järjestää tulkkaus. Luentoihin, koulutuksiin ja webinaareihin liittyvät materiaalit katsotaan yleensä hyvin usein tallenteilta joustavasti omalla ajalla. Kieltämällä tallennetulkkauksen Kela vahingoittaa tulkkauspalvelun asiakkaiden mahdollisuutta kehittyä ammatissaan sekä opiskella ja osallistua yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa. Tämä syventää jo aiemmin olemassa olleita oikeudenloukkauksia ja syrjäyttänee aiempaa useampia täysin työkykyisiä tulkkauspalveluiden käyttäjiä työelämästä. Erityisen vahingollinen tämä linjaus on kuurosokeille tulkkauspalvelun käyttäjille, joilta ei voi edellyttää tekstitettyjen tallenteiden käyttöä, sillä näkövamman laatu vaikuttaa mahdollisuuksiin erottaa kuvassa olevaa tekstiä (Veera Laukkarisen tapaus).
Kela ei ole perustellut uusia linjauksia muutoin kuin sanomalla, että tallennetulkkaukset eivät kuulu sen järjestämisvelvollisuuden piiriin. Uusien rajausten taustalla vaikuttaa olevan Kelan reagointi saavutettavuuslainsäädännössä viime vuosina tapahtuneisiin muutoksiin. Kela pyrkii sysäämään vastuuta sen järjestämisvastuulla olevasta tulkkauspalvelusta muille toimijoille, joilla ei ole tulkkauspalvelun järjestämisvastuuta. Tallennemateriaalit ovat julkisissa palveluissa ja muissa saavutettavuusvaatimusten piiriin kuuluvissa palveluissa harvoin tekstitettyjä ja yksityisellä puolella vielä vähemmän. Saavutettavuuslainsäädännön mukaista tekstitysvelvoitetta noudatetaan tosiasiallisesti vain, jos materiaali on pidempään kuin kaksi viikkoa tarjolla, sillä saavutettavuuslainsäädäntö antaa materiaalille kahden viikon tekstitysajan. Monet toimijat poistavat tallenteen tähän määräaikaan mennessä välttyäkseen tekstitystyöltä. On myös tavanomaista, että tulkkauspalvelun käyttäjä tarvitsee esimerkiksi työtehtäviensä takia pääsyn materiaalin sisältöön nopeammin kuin kahden viikon kuluttua sen julkaisemisesta. Koska Kela on ryhtynyt epäämään tulkkauspalvelun sellaisesta aineistosta, joka saatetaan saavutettavuuslainsäädännön nojalla joskus tekstittää, on se tosiasiallisesti ryhtynyt toimiin, joilla se evää vammaisten tulkkauspalvelua käyttäviltä ihmisiltä yhdenvertaisen pääsyn tietoon.
Kelan vammaisten tulkkauspalvelu on erittäin tärkeä kielellisesti haavoittuvassa asemassa oleville ihmisryhmille, kuten kuurosokeille, kuuroille maahanmuuttajille, vammaisille ikäihmisille ja heikosti kirjoitettua kieltä hallitseville tulkkauspalvelun asiakkaille. Palvelun uudet linjaukset ja heikennykset vaikuttavat suoraan myös heihin.
Tulkkauspalveluiden uuteen kilpailutukseen ei tule ryhtyä, ennen kuin siihen vaikuttavat ongelmat ja siihen vaikuttavien Kelan linjausten lainmukaisuus on selvitetty
Kelan vammaisten tulkkauspalvelukeskus on juuri aloittamassa uuden tulkkauspalveluiden hankinnan. Siihen ei tule ryhtyä ennen kuin nykyinen tilanne on saatu selvitettyä ja tulkkauspalvelun käyttäjiä syrjivät käytännöt on korjattu. Kilpailutuksen ehtoja ja palvelukuvausta on tarkasteltava uudestaan vammaisten tulkkauspalvelun käyttäjien ihmis- ja perusoikeuksien ja tulkkauspalvelun laadun sekä tulkkausalan elinvoiman turvaamiseksi. Mikäli hankinta viedään nyt läpi Kelan haluamalla tavalla, sen mahdollistamat syrjivät käytännöt vaikuttavat vammaisten tulkkauspalvelun käyttäjien elämään vähintään seuraavat kaksi vuotta.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu on alkuvuodesta 2024 kiinnittänyt hyvinvointialueiden huomion siihen, että niiden tulee järjestää vammaisten kuljetuspalveluiden kilpailutus siten, että esiin tulleet yhdenvertaisuusongelmat poistuisivat. Aivan samaan tapaan Kelan tulisi huolehtia tulkkauspalveluiden kilpailutuksen yhteydessä, että esiin tulleet ja tiedossa olevat oikeudenloukkaukset ja yhdenvertaisuusongelmat poistuisivat. Tähän astisen retoriikan perusteella näyttää ilmeiseltä, että Kelalla ei ole aikomustakaan korjata tiedossa olevia ongelmia. Sen sijaan Kela aikoo kilpailuttaa tulkkauspalvelut siten, että oikeudenloukkaukset ja yhdenvertaisuusongelmat vain syvenevät tulevalla hankintakaudella.
Kelan toiminta vaarantaa kuurojen ja viittomakielisten valtiollisen totuus- ja sovintoprosessin
Olemme ilahtuneita siitä, että Suomessa on herätty käsittelemään kuurojen ja viittomakielisten kohtaamia vakavia oikeudenloukkauksia. Pääministeri Sanna Marinin hallituskaudella valtioneuvoston tilaama Viitotut muistot -selvitys osoitti, että oikeudenloukkaukset eivät sijoitu vain historiaan, vaan jatkuvat edelleen osana yhteiskunnan rakenteita.
Pääministeri Petteri Orpon hallituksen aietta käynnistää syksyllä 2024 valtiollinen kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessi ei voi ottaa vakavasti, jos Kelan kaltaisen eduskunnan alaisen instituution sallitaan samaan aikaan harjoittaa kuuroihin ja viittomakielisiin kohdistuvia vääryyksiä tulkkauspalveluun piilotetun rakenteellisen syrjinnän kautta. Uskottava totuus- ja sovintoprosessi edellyttää Kelan kaltaisilta oikeudenloukkauksiin syyllistyneiltä valtiollisilta toimijoilta aitoa tahtoa ja pyrkimystä lopettaa tunnistetut oikeudenloukkaukset.
Toivomme Teiltä kiireellisiä toimia asiassa
Pyydämme Teitä, arvoisat valtuutetut, ottamaan viestimme vakavasti ja estämään edellä kuvattujen vakavien oikeudenloukkauksien jatkumisen.
Kelan tulkkauspalvelun järjestämistä tulee tarkastella kokonaisvaltaisesti uudelleen ja palvelu tulee järjestää käyttäjälähtöisesti asiakkaita aidosti kuunnellen, kuten tulkkauspalvelulakikin edellyttää (10 §). Kela ei ole oma-aloitteisesti huomioinut lain 10 §:n edellyttämiä seikkoja, vaan asiakkaat ovat joutuneet vääntämään niistä yksitellen ja kunkin tulkkitilauksen kohdalla erikseen Kelan tulkkivälityksen kanssa.
Hakiessaan säästöjä tulkkauspalveluista ja suhtautuessaan välinpitämättömästi tulkkauspalvelun laatuun Kela aiheuttaa moninkertaisia kustannuksia yhteiskunnalle ja pitkävaikutteista, peruuttamatonta haittaa tulkkauspalvelun käyttäjille.
Vammaisten tulkkauspalvelun toimivuus on koko yhteiskunnan asia, sillä se hyödyttää käyttäjien lisäksi oppilaitoksia ja työnantajia sekä laajaa joukkoa muita toimijoita. Tulkkauspalvelun avulla vammaiset ja viittomakieliseen kielivähemmistöön kuuluvat kouluttautuvat ja työllistyvät, heistä tulee veronmaksajia ja he vievät osaamisellaan suomalaista yhteiskuntaa eteenpäin.
Kelan valtuutetuille 2.4.2024 lähetetyn kirjeen ovat allekirjoittaneet StopKela 2.0 -kampanjan puolesta
11 väitöskirjatutkijaa
3 tutkijaa ja dosenttia
2 akatemiatutkijaa ja lehtoria
4 tutkijaa ja lehtoria
6 opetusalan ammattilaista ja korkeakoulujen työntekijää
5 eri alojen asiantuntijaa